Sisällysluettelo


1. Johdanto
2. Rotaryliikkeen historiaa
3. Rotaryliikkeen tulo tälle alueelle
4. Rotaryklubin perustaminen Ylivieskaan
5. Klubin alkuaikojen toiminta
6. Klubin toiminta vakiintuu
7. Piirikokous Ylivieskassa
8. Uudelle vuosikymmenelle
9. Kolmannelle vuosikymmenelle
10. Neljännesvuosisata rotarya Ylivieskassa
11. Vuosikymmen jatkuu
12. Neljäs vuosikymmen
13. 35-vuotias klubi
14. Neljäs vuosikymmen jatkuu
15. Rotaryt mukana kehittämässä Ylivieskaa
16. Rotary auttajana ja palvelijana
17. Klubi ja kansainvälisyys
18. Rotaryliike2000-luvulle
19. Ylivieskan Rotaryklubi uudelle vuosituhannelle
20. Viides vuosikymmen
21. Ylivieskan Rotaryklubin presidentit 1960-2011
22. Rotarien laulu
 

1. Johdanto

Tämän historiikin lähdeaineistona ovat ensisijaisesti olleet klubimme toimintakertomukset vuosilta 1960-1999. Myös hallituksen kokouspöytäkirjoja sekä muutakin materiaalia on selailtu. Arkistossa on tosin melkoisia puutteita, koska osa siitä on hävinnyt. Myöhempinä aikoina ei sinne ole sijoitettukaan kaikkea sitä aineistoa, mikä "historioitsijan" kannalta katsottuna saattaisi olla tarpeellista tai ainakin mielenkiintoista. Matkan varrella ei näytä otetun montakaan valokuvaa ainakaan arkistoon. Niitä en ole veljiltäkään juuri löytänyt. Tästä ja kustannussyistä johtuen ei historiikki sisällä kuvia.

Tekijä on muistellut klubin alkuvuosia runsassanaisemmin, koska vain muutama nykyisistä veljistä on silloin ollut mukana ja voi niiden tapahtumia, ainakin teoriassa omakohtaisesti muistaa. Täten olen osaltani halunnut koota ja siirtää niitä sellaisille nuorem-mille, joita ne saattavat kiinnostaa.

Kun klubi aikanaan tulee 50 vuoden ikään, tehtäköön silloin eri toimintavuosia tasapuolisemmin kohteleva historia.

 

2. Rotaryliikkeen historiaa

Rotaryliike syntyi lakimies Paul Harrisin aloitteesta USA:ssa Chicagossa 23.2. 1905. Yhdessä kolmen liikemiesystävänsä kanssa hän ryhtyi pitämään kokouksia tarkoituksena vaalia ystävyyttä ja kehittää yhteistyötä. He ottivat kerhonsa nimeksi Rotary Club, koska kokoukset kiersivät (rotary) vuorollaan kunkin jäsenen luona.

Paul Harris kuoli 79-vuotiaana 1947. Tällöin rotaryklubeja oli yli 80 maassa. Eurooppaan rotaryliike saapui ensin Irlantiin ja Englantiin 1911. Manner-Euroopan ensimmäinen klubi perustettiin Espanjaan (Madrid) 1920.

Pohjoismaista Tanska (Kööpenhamina) oli ensimmäisenä vuorossa 1921. Suomen ja Ruotsin ensimmäiset klubit perustettiin 1926 Helsinkiin ja Tukholmaan. Suomen ensimmäinen rotaryklubi Helsinki - Helsingfors merkittiin Rotary Internationalin rekisteriin 26.1.1927.

 

3. Rotaryliikkeen tulo tälle alueelle

Näiden alueiden vanhin rotaryklubi on 1946 perustettu Kokkolan Rotaryklubi- Gamlakarleby Rotaryklubb. Raahessa toiminta alkoi 1948 ja Oulaisisissa 1954. Haapaveden ja Haapajärven klubit merkittiin rekisteriin noin kuukauden välein vuonna 1955.

 

4. Rotaryklubin perustaminen Ylivieskaan

Helmikuun 21. päivänä 1960, lähes päivälleen 55 vuotta ensimmäisen rotaryklubin perustamisen jälkeen, kokoontui kaksikymmentä ylivieskalaista miestä Osuuskaupan ravintolaan perustamaan rotaryklubia Ylivieskaan.

Läsnä olivat: Aakula Pekka, Erkinheimo Esko, Forsberg Erkki, Friberg Ora, Kajasmaa Viljo, Klemola Erkki, Koskinen Oskari, Kuisma Juhani, Lehto Reino, Lehto Vieno K, Mikkola Esko, Nurmi Matti, Nuorala Soini, Paavilainen Jorma, Peltosaari Viljo, Petäjä Onni, Perkiömäki Kauko, Purokoski Niilo, Rajaniemi Reino ja Salonen Sulo.

Kokouksen avasi ja puheenjohtajana toimi Erkki Forsberg ja pöytäkirjan laati Onni Petäjä. Paikalla olivat myöskin Kokkolan klubin presidentti Sven Urmo, 1.sihteeri Börje Casen ja T V Hakala. Hakalan oli rotarypiirin kuvenööri Rolf Klärich valtuuttanut toimimaan asiamiehenä perustettaessa tänne uutta klubia.

Hakala lausui ilonsa siitä, että Kokkolan klubi saa olla kummiklubina Ylivieskan Rotaryklubille ja toi piirikuvernöörin terveiset sekä onnentoivotukset perustettavalle uudelle klubille.

Myös presidentti Sven Urmo toivotti onnea ja menestystä. Hän selosti rotaryn ole-musta, toimintaa ja historiaa. Päätettiin perustaa Ylivieskan Rotaryklubi. Sen presidentiksi valittiin T V Hakalan esityksestä Erkki Forsberg.

Klubin hallitukseen valittiin presidentin lisäksi: varapresidentiksi Ora Friberg, 1. sihteeriksi Onni Petäjä, 2. sihteeriksi Jorma Paavilainen, rahastonhoitajaksi Esko Mikkola, klubimestariksi Soini Nuorala ja jäseneksi Viljo Kajasmaa. Nimettiin myös eri komiteat ja valittiin tilintarkastajat.

Klubikokoukset päätettiin pitää torstaisin klo.17.00 -18.00 päivälliskokouksena. Klubin sääntöjen valmistelu ja kokouspaikan selvittely annettiin hallituksen tehtäväksi. Ennen perustavaa kokousta oli luonnollisesti ollut paljon valmistelevia toimenpiteitä mm. luokitteiden kartoitusta ja tiedusteluja halukkuudesta klubin jäseneksi. Uuden klubin jäsenmäärän tuli olla sääntöjen mukaan vähintään kaksikymmentä.

Toiminta alkoi heti perustamiskokouksen jälkeen. Kerättiin ja opiskeltiin rotarytietoutta, etsittiin uusi jäseniä klubiin jne.

 

5. Klubin alkuaikojen toiminta

Kokoukset pidettiin aluksi Osuuskaupan ravintolan kabinetissa, mikä kuitenkin oli tarkoitukseen ahdas. Vielä samana vuonna kokouspaikaksi tulikin Asemaravintola.

Kun Osuusliike Kalajokilaakson tavaratalo valmistui, siirryttiin kokoukset pitämään sen yhteydessä olleeseen Rengasravintolaan. Tässä paikassa kokoonnuttiinkin vuoden 1967 alkuun saakka, jolloin kokoukset siirrettiin uuden Hotelli Vieskan kabinettiin.

Pitkältä tuntuneen odotusajan jälkeen voitiin vihdoin klubikokouksessa 22.5.60 todeta Rotary Internationalin hyväksyneen klubimme maailman rotaryklubien joukkoon päivä-määrällä 12.5.1960.

Charterjuhla pidettiin syksyllä lokakuun toisena päivänä kaksiosaisena. Päiväjuhla oli Ylivieskan Yhteiskoululla ja iltajuhla Kokkolan Kauppaseuran ravintolassa.

Ensimmäinen toimintavuosi oli poikkeuksellisen pitkä 21.2.60 - 30.6.61 ja sen aikana tapahtui monenmoista.

Jäsenkunnassa oli useita muutoksia. Klubimestari Soini Nuorala poistui kuoleman kautta veljespiiristä. Eronneita jäseniä oli peräti kahdeksan ja kun uusia tuli seitsemän, oli klubin vahvuus kahdeksantoista kauden päättyessä.

Varapresidentin pyydettyä eron syksyllä, valittiin tähän tehtävään Jorma Paavilainen. Talvella-61 kuolleen Nuoralan jälkeen klubimestariksi tuli Jaakko Tervala.

Syyskuussa -60 Ylivieskan kunnanhallitus ilmoitti anomuksesta myöntäneensä klubille oikeuden käyttää kunnanvaakunaa Rotarylipussa ja -viirissä. Sittemmin saman vuoden joulukuussa pyydettiin kahdelta firmalta tarjoukset viirien toimittamisesta.

Yksi luonnos miellytti veljiä, mutta siinä kunnan vaakunaa oli käytetty ao. asetuksen vastaisesti. Kun klubilla oli "kassakriisi", siirrettiin koko asia odottamaan parempia aikoja. Talvella-61 hankittiin sitten klubille oma viiri. Saman vuoden lopulla päätettiin hankkia Rotarylippu ja samankokoinen Suomen lippu käytettäväksi kokoushuoneiston ulkopuolella kokouksen aikana.

Klubin ensimmäinen vuosijuhla pidettiin 5.3.61 Raahessa. Vieraita kokouksissa kävi 48 suomalaista ja 3 ulkolaista rotaria sekä 7 muuta vierasta. Piirikuvernööri kävi kaksi kertaa. Veljet vierailivat kotimaan klubeissa 105 kertaa ja ulkomailla kerran.

Useat ulkomaalaiset klubit onnittelivat uutta rotaryperheen tulokasta, ensimmäisenä tällaisena onnittelijana näyttää olleen Valentinan Rotaryklubi Argentiinasta. Klubeja Uu-desta-Guineasta, Australiasta ja USA:sta oli näiden onnittelijoiden joukossa.

Ensimmäinen varsinainen vaalikokous pidettiin 9.3.1961. Tällöin klubin toisen toimintavuoden (1.7.61-30.6.62) hallitus sai seuraavan kokoonpanon: presidentti Jorma Paavilainen, varapresidentti Juhani Kuisma, 1.sihteeri Olli Kiiskilä, 2.sihteeri Olavi Tuominen, klubimestari Esko Mikkola, rahastohoitaja Eemil Juvonen, jäsenet Niilo Purokoski ja Onni Petäjä.

Klubikokouksia pidettiin 72 ja läsnäoloprosentti (12.5.60 alkaen) oli 86,31. Ensimmäisen toimintakauden vuosikertomuksessa todetaan mm: "Rotaryn päämääriä ja tarkoitusperiä on pyritty saavuttamaan. Kokoukset ovat olleet antoisia esitelmien ja veljellisen yhdessäolon ansiosta ".

Toisen, presidentti Jorma Paavilaisen johtaman toimintavuoden alkaessa jäsenmäärä oli siis 18. Vuosikertomuksesta ja hallituksen kokouspöytäkirjoista voidaan poimia mm. seuraavia asioita:

Tammikuussa -62 päätettiin liittyä jäseneksi Rotarytakausrahastoon, joka takasi opiskelijoille myönnettyjä lainoja. Silloinhan ei ollut nykyistä opintolainojen valtiontakausjärjestelmää, vaan opiskelijoiden tuli itse hankkia takaajat lainoilleen. Perustettiin myös rahaston sääntöjen edellyttämä opintotakauskomitea.

Piirikuvernööri Runar Sandellin vierailun yhteydessä keskusteltiin mm. uusien klubien perustamisesta Nivalaan ja Kalajoelle.

Erityisesti ponnisteltiin Kalajoen suhteen. Useiden yhteydenottojen ja neuvottelujen jälkeen todettiin, ettei asia mennyt päätökseen. Seuraava hallitus velvoitettiin jatkamaan hanketta. Asia oli tulevina vuosina useasti esillä. Rotaryklubi Kalajoelle syntyi vasta 1984 Ylivieskan toimiessa kummiklubina ja Veli Honkolan kuvernöörin valtuuttamana asiamiehenä.

Rotarien rouvat olivat jo ensimmäisen toimintakauden aikana alkaneet kokoontua ompeluiltoihinsa noin kerran kuukaudessa. He myivät tekemiään käsitöitä ja muullakin tavoin hankkivat klubille vuosittain varsin merkittäviä rahasummia.

Näitä varoja käytettiin moniin hyviin tarkoituksiin mm. vähävaraisten koululaisten avustamiseen. Tällainen toiminta oli myös arvokasta rotaryperheiden lähentämisessä toisiinsa. Naiset kantoivat tällä tavalla korttansa kekoon runsaan kahdenkymmenen vuoden ajan, kunnes toiminta kuihtui pois.

Kaksitoista veljeä avusti kansalaiskoulun oppilaita ammatinvalinnassa pitämällä kou-lulla vuoroin lyhyen esityksen ammattialastaan.

Klubin toinen vuosijuhla oli 19.5.1962 Kokkolan Kauppaseuralla. Kun uusia jäseniä kutsuttiin kymmenen ja kaksi erosi, oli veljespiiri 26- jäseninen vuoden päättyessä.

Myös läsnäolo oli kehittynyt myönteisesti ollen 90,73%. Paikkausia oli peräti 75. Uusi klubi näytti edelleen kiinnostavan, koskapa vierailijoita oli 52 rotarya ja 36 muuta vierasta.

Toisen toimintavuoden kertomuksesta lopuksi lainaus: "Sen aikana klubi vakiinnutti asemansa rotaryliikkeessä. Rotaryn tarkoitusta ja päämääriä koetettiin pyrkiä parhaan mukaan toteuttamaan. Tie on pitkä ja päämäärät tuntuvat joskus olevan toivottoman kaukana, mutta silti on usein yhdessä todettu, että kannattaa yrittää pyrkiä Rotaryn ihanteisiin. Ihmisten keskinäinen kanssakäyminen ja lähimmäisen ymmärtäminen ilmeisesti paranivat päättyneen rotaryvuoden aikana ainakin klubin jäseniä koskevalta osalta".

Kolmannen toimintavuoden hallitukseen kuuluivat: presidentti Juhani Kuisma, varapresidentti Olli Kiiskilä, 1.sihteeri Olavi Tuominen, 2.sihteeri Matti Koskela, rahastonhoitaja Esko Melametsä, klubimestari Viljo Kajasmaa, jäsenet Niilo Purokoski ja Kössi Lehto sekä past-presidentti Jorma Paavilainen.

Liikkeelle lähdettiin 26 veljen joukolla ja kun uusia jäseniä otettiin klubiin 6, eikä kukaan eronnut, oli jäsenmäärä noussut 32:een. Läsnäkin oltiin varsin ahkerasti, koskapa läsnäoloprosentiksi tuli 89,44.

Klubissa kävi edelleen runsaasti vieraita, 52 rotaria ja 11 muuta. Eräs vieraileva rotary kertoili matkamuistojaan Venezuelasta.

Omat veljet "paikkasivat" myös ahkerasti, kotimaassa 52 kertaa. Kaksi veljeä vieraili ulkomaillakin. Erityisesti on mainittava Pekka Aakulan käynti maailman ensimmäisessä rotaryklubissa Chicagossa. Hän jätti sinne Ylivieskan viirin ja toi vastalahjaksi Club One'n viirin. Myöskin Klerkstorpin klubi Etelä-Afrikan Transvaalissa sai viirimme.

Mainittakoon, että alkuvuosina ulkomaalaiset klubit saattoivat lähettää viirinsä uudelle klubille onnittelujen mukana kirjeitsekin.

Saavutettiin 50% jäsenyys Rotarysäätiössä ja hankittiin kokouspaikan seinälle kiinnitettävä Rotarykilpi. Rouvien tuloksia ja tulojatuottava toiminta jatkui ansiokkaasti.

Vanhainkoti Sipilälle ja Kunnansairaalalle lahjoitettiin televisio yhteistoiminnassa paikallisen Reumayhdistyksen kanssa. Yhteiskunnallisella sektorilla, myös ammattipalvelussa oli suuri urakka. Raudaskylän opistolla nimittäin järjestettiin syksyn ja kevään kuluessa useita tilaisuuksia. Niissä 24 klubiveljeä piti esitelmän kukin omalta alaltaan. Kansankorkeakoulun, Kansanopiston, Emäntäkoulun ja Kodinhoitajakoulun oppilaita oli kuulijoina 130-150 kerrallaan.

Ensimmäinen piirineuvottelu Ylivieskassa pidettiin 21.4.1963. Seuraavassa lainaus toimintakertomuksesta: "Piirineuvottelu oli voimanponnistus, johon jokainen klubimme jäsen joutui osallistumaan tavalla tai toisella. Tämä klubillemme osoitettu luottamustehtävä osoitti, että olimme saaneet vakiintuneen paikan Rotaryliikkeessä ."

 

6. Klubin toiminta vakiintuu

Kuten edellä todettiin, voidaan katsoa Ylivieskan Rotaryklubin saavuttaneen täysivaltaisen ja vakiintuneen aseman rotaryliikkeessä kolmen ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Seuraavassa ei klubin asioista siksi enää kerrota näin yksityiskohtaisesti. Lähinnä vuosikertomuksista poimittujen tapahtumien pohjalta on toimintaa seurattu nykypäiviin.

Neljäs toimintavuosi 1963-64 oli sikäli erikoinen, että tämän vuoden aikana klubilla oli tavallaan kolme presidenttiä. Varsinaisen presidentin Olli Kiiskilän muutettua pois paikkakunnalta, tuli hänen tilalleen varapresidentti Olavi Tuominen. Kun Tuominenkin muutti pois, toimi loppuajan presidentin tehtävissä alunperin 1.sihteeri Matti Koskela. Matin tultua valituksi presidentin tehtävään seuraavaksi vuodeksi, syntyi täten varmaankin aika harvinainen tapaus rotaryssä.

Ylivieskan, kuten varmaan vastaavien muidenkin pienten, nopeasti kehittyvien paikkakuntien klubien jäsenkunta muuttuu nopeasti nuorten ammatti-ihmisten siirtyessä urallansa muualle.

Klubin historian ensimmäinen Rotarysäätiön stipendiaatti, ylivieskalainen maisteri Heikki Koskela sai apurahan vuoden opiskelua varten College Park'in yliopistossa USA:ssa.

Viidennen toimintavuoden aikana kotikunnastamme tuli kauppala 1.1.1965. Asia oli esillä klubissa useissa kokouksissa, koskapa kuntamuodon muutoksen vaikutuksista kunnallisiin toimintoihin pidettiin peräti seitsemän esitelmää tai alustusta.

Ensimmäinen kauppalassa syntynyt lapsi, Paula ja Erkki Hyttisen poika otettiin klubin kummipojaksi lusikan kera.

Saavutettiin 100 %:nen jäsenyys Rotarysäätiössä. Klubin jäsenmäärä oli 33 vuoden lopussa. Ravintola Koskihovissa vietettiin 5-vuotisjuhlaa 24.4.-65.

Mainittakoon, että viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana jäseniksi kutsutuista veljistä kuluu tällä hetkellä, maaliskuussa 2000 Ylivieskan klubiin charter-jäsen Juhani Kuisman lisäksi (aakkosjärjestyksessä): Jouko Aspholm, Veikko Haapajärvi, Eero Hintikka, Matti Koskela ("virkaiältään" toiseksi vanhin) ja Oiva Luhtasela. Siis viisi henkilöä.

Rotarien kansainväliseen nuorisovaihtotoimintaan klubi alkoi osallistua kuudennen toimintavuoden aikana. Täällä oli silloin vieraana kesävaihdossa länsisaksalainen opiskelijanuorukainen Roland Vaubel. Kansainvälisyyttä lisäsi myös klubiveli Erkki Forsbergin mielenkiintoinen matkakuvaus USA:n matkaltaan filmin kera.

Klubin kokouspaikka muuttui Rengasravintolasta vuoden 1967 alusta Hotelli Vieskaan.

Kauppalan muuttaminen kaupungiksi oli esillä rotaryklubissa esitelmien muodossa. Myös eräät veljet osallistuivat aktiivisesti hankkeeseen mm. kauppalan päättävissä elimissä.

 

7. Piirikokous Ylivieskassa

Kahdeksannen toimintavuotensa aikana klubi sai hoidettavakseen siihen asti vaativimman tehtävänsä, nimittäin silloisen piirijaon mukaisen 140. Rotarypiirin piirikokouksen järjestämisen 21.22.10.1968.

Piirikokous ja piirijuhla olivat Ylivieskan kauppalan (nykyisen kaupungin) talolla ja iltajuhla, Governors Ball Ravintola Vieskassa. Isäntänä toimi piirikuvenööri Sulo Liljamo.

Maailmanpresidentin edustajana oli prof.Tristano Bolelli Italiasta. Pohjoismaisia kuvernöörejä edusti A. Cerergren Ruotsista.

Oman piirin 41 klubista oli 39 lähettänyt 86 edustajaansa. Kun isäntäklubista oli mukana 24 veljeä, osallistui piirikokoukseen yhteensä 113 rotarya. Rotarien rouvat (26), muut vieraat ja lehdistön edustajat mukaan lukien piirijuhlaan osallistui 151 ja iltajuhlaan 120 henkilöä. Taloudellinen puolikin onnistui kohtalaisesti, koskapa tappioksi kirjattiin vain 13,06 markkaa.

 

8. Uudelle vuosikymmenelle

Yhdeksännen toimintavuoden lopussa klubin jäsenmäärä oli 46. Luku oli periaatteessa kasvanut koko ajan, vaikka pientä takapakkiakin oli matkalla ollut, kuin myös lähivuosina eteenpäin tuli olemaan. Viidenkymmenen jäsenen raja ylitettiin viiden-tenätoista vuonna. Tällöin meitä oli 51 ja klubin koko tähänastisen historian maksimi 52 saavutettiin seuraavana vuonna.

Kymmenvuotisjuhlat pidettiin Hotelli Vieskassa 25.4.1970. Piirimme kuvernöörinä oli toistamiseen rotariveli Rolf Klärich Oulun Merikosken klubista. Edellisen kerran hän hoiti kuvernöörin tehtäviä 1959-60 ja antoi tällöin kokkolalaisille toimeksiannon klubin perustamiseksi Ylivieskaan. Hänestähän tuli sittemmin myös Rotary International'in maailmanpresidentti vv.1980-81, toistaiseksi ainoana suomalaisena tähän mennessä.

Kymmenentenä toimintavuonna pidettiin esitelmiä mm. seuraavista luontoon liittyvistä aiheista: Luonnonsuojelu (vieras esittäjä), Viinin biologinen vaikutus (veli Jussi) ja Jääkarhujen elämä Huippuvuorilla (veli Matti).

Nuori kauppala kehittyi ripeästi monilla tavoin. Niinpä voitiin tutustua vastavalmistuneeseen Uimahalli-nuorisotaloon koeuimalla ja uuteen kansalaiskouluun. Uimahallilla järjestettiin Intercity-kokous Iisalmen ja Pietarsaaren klubien kanssa. Kauppalan kummikunnista Ruotsin Malungista ja Äppelbosta osallistui 16 vierasta kokoukseemme 26.6.1970.

Kotikauppalamme muuttui kaupungiksi yhdentenätoista toimintavuotenamme, vuoden 1971 alusta. Klubimme toinen RF-stipendiaatti Hannu Niskanen Ylivieskasta lähti opiskelemaan USA:han. Kirkkoomme saatiin uudet urut, koskapa kävimme tutustumassa niihin kanttoriveljemme opastuksella.

Vieraita kävi klubissa edelleen runsaasti eli 95. Kun omat veljet kävivät 90 kertaa paikkaamassa, kohosi läsnäoloprosentti 87,3:een. Seuraavana vuonna (1971-72) vieraili täällä ensimmäistä kertaa GSE-ryhmä. Opinto-ryhmien vaihto (GSE) on (Rotarykäsikirjan mukaan): " Rotarysäätiön kustantama ainut-laatuinen kulttuuri- ja ammatinedistämistilaisuus, joka edistää kansainvälistä yhteisymmärrystä matkojen, henkilökohtaisten kontaktien ja perhevierailujen kautta. Ohjelma antaa nuorille ammatinharjoittajille tilaisuuden tehdä vuorovierailun toiseen maahan. Ryhmän johtajana toimii rotary, mutta ryhmän jäsenet eivät ole rotareita."

Edellä mainittu ryhmä oli 1+6 vahvuinen. Sen lähettäjäklubeina olivat Niagara Falls'in, Amherst'in ja Buffalon klubit USA:sta sekä Brantford'in, Welland'in, Galt'in ja St.Aylmers'in klubit Kanadasta. Näistäkin klubeista siis pitäisi löytyä meidän viirimme.

Vieraat saapuivat Ylivieskaan 14.9.71, majoittuivat täällä klubiveljien luona ja kävivät täältä käsin Haapavedellä ja Oulaisissa seuraavana päivänä 16.9. Ylivieskassa tutustuttiin kaupunkiin, sen teollisuuslaitoksiin ja uimahalliin. Kaupunki tarjosi lounaan ja nautittiin rotarypäivällinen. Sitten ryhmä jatkoi matkaa Nivalaan, Haapajärvelle ja Pyhäjärvelle.

Kun ensimmäinen ylivieskalainen vaihto-oppilas Anja Forsberg vei samana vuonna USA:han neljä viiriä, oli klubimme viirien kansainvälinen levikki kiitettävä.

GSE-ryhmiä on täällä sittemmin vieraillut muitakin ja täältäkin on ollut osanottajia vastavierailuilla. Tällä hetkellä eräs klubimme jäsen valmistelee ryhmänjohtajana matkaa Floridaan USA:han.

Rotarynaisten toiminta jatkui pirteänä, koskapa he pystyivät jakamaan stipendejä lahjakkaille ylivieskalaisille opiskelijoille 1700 mk.

Klubin 13. vuoden aikana jäsenmäärä nousi 44:ään, uusia jäseniä tuli 7. Naiset jakoivat stipendejä vähävaraisille opiskelijoille 1 000 mk. Islannin tulivuorikatastrofin uhreil-lekin kerättiin varoja, samoin sotainvalidien Kyyhkylän kuntoutuslaitokselle.

Näinä vuosina vaalittiin ruumiinkulttuuriakin klubin puitteissa. Pidettiin mm. liikuntailtoja, useitakin vuoden aikana varsinkin uudella uimahallilla.

Rotaryn vaihto-oppilastoiminta oli noihin aikoihin vilkkaimmillaan. Ylivieskalaisia nuoria oli 14. toimintavuonna "ulkona" kolmekin. Kerttu Alahäivälä ja Reino Lähdemäki olivat Kanadassa ja Leila Päivärinta USA:ssa. Täällä oli vastavuoroisesti kaksi, Krista Warnke Kanadasta ja Richard Schiller USA:sta. Näin on merkitty muistiin klubin toimintakertomukseen.

Viidentenätoista toimintavuonna klubin jäsenmäärä nousi uuteen selvään ennätys-lukuun 51. Ulkolaisia rotaryviirejä tuli lisää neljä. Edellisen vuoden aikana tulleiden vaihto-oppilaiden lähettäjäklubien viirien lisäksi kaksitoista veljeä vaimoineen kävi hakemassa viirin Madeiralta lomaillen siinä ohessa.

Rotaryrouvat kykenivät siihen aikaan yhteistyöhön myös muiden kanssa. Niinpä he järjestivät yhdessä paikallisten Lions Ladyjen kanssa teatteri-illan Uimahalli-urheilutalossa Kokkolan kaupunginteatterin esittäessä komedian Kaktuksen Kukka. Ilmeisesti tempaus onnistui kaikinpuolin hyvin, koskapa rouvamme saattoivat jakaa 2100 mk avustuksina partiolaisille ja vähävaraisille opiskelijoille sekä vaihto-oppilaiden tarvikehankintoihin. Mainittakoon, että avec-tilaisuuksia oli seitsemän ja että rouvamme myös osallistuivat niihin runsaslukuisesti.

Kuudennentoista vuoden toimintakertomuksesta poimittua: " Rotarypiirin tavoitteiden mukaisesti klubimme nosti Rotarysäätiön osuutensa 200-prosenttiseksi. Pyrittiin vaalimaan hyvää rotaryhenkeä korostamalla nuorten veljien osuutta rotarytoiminnan aktivoimisessa ja kehittämisessä. Tutustuttiin lähiympäristöön erilaisten vierailujen avulla. Samalla olemme tehneet tunnetuksi rotarytoimintaa klubimme ulkopuolella."

Kansainvälinen toiminta jatkui edelleen. Vaihto-oppilas Allan Garlsson toi klubillemme Fort Bragy-klubin viirin (Kalifornia/USA). Outi Kuisma luovutti meille kesävaihto-oppilaana USA:ssa olleena isäntäklubiensa Canbige'n ja Arlington'in (New York DC/USA) viirit.

Liikuntaillat uimahallilla olivat edelleen suosittuja ja antoivat vaihtelua normaaliin kokousrutiiniin.

Klubimme 17. toimintavuosi oli Suomen rotaryliikkeen 50-vuotisjuhlavuosi. Juhlat pidettiin Helsingissä 26.1.1977. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan Rotary International'in maailmanpresidentti Robert A. Mancester II. Hänen tunnuslauseena oli: " I Belive in Rota-ry - Uskon Rotaryyn ".

Tänä Suomen rotaryliikkeen juhlavuonna kansaivälinen rotary toimi 151 maassa tai maantieteellisellä alueella. Klubeja oli 17 076 ja niissä rotaryja noin 803 000.

Pidimme täällä isännyyttä kansainvälisen Finlandia Campin nuorisovaihtoleiriläisille. Vaihto-oppilaana oli Julia Fore USA:sta.

"Paikkauksien" ennätys saavutettin, kun veljet vierailivat muissa klubeissa peräti 184 kertaa.

Seuraavana vuonna saatoimme lähettää kolmannen Rotarysäätiön stipendiaatin, kun Marja-Liisa Pöntinen lähti opiskelemaan lakia USA:han.

Järjestettiin intercitykokous nuorisotoimintojen merkeissä. Mukana olivat rotareiden ohella kuntien ja seurakuntien nuorisotyöntekijät Oulaisista, Nivalasta ja Ylivieskasta.

Rotarysiskot keräsivät toiminnallaan edelleen rahaa ja avustivat vähävaraisia opiskelijoita. He järjestivät erään kokouksen ohjelmankin aiheena musiikkiliikunta. Tapahtuman noterasivat sekä piirikuvernööri että Rotary Norden-lehti.

Vuosikymmen viimeisenä rotaryvuonna uusittiin klubin säännöt ja järjestysmuoto. Pohdittiin mm. Keski-Pohjanmaan läänikysymystä. Pidettiin useita kertoja talkoita partiolaisten Törmalän majan uudisrakennuksella.

Toukokuussa -79 toteutettin "Operaatio Sorbus" kaupunkikuvan kaunistamiseksi. Tähän Ouluntien varrelle perustettuun puistoon veljet istuttivat kukin oman nimikko- pihlajansa (Sorbus). Tämä "antoi näytteen siitä, kuinka kunkin rotarin pieni panos tuottaa monien summana kauniin tuloksen tulevaisuudessa." Idean virittäjän veli Yrjön sanoja lainatakseni.

 

9. Kolmannelle vuosikymmenelle

Klubin täyttäessä kaksikymmentä vuotta toimintavuotensa 1979-80 aikana, oli tärkein tapahtuma ilmeisesti 20-vuotisjuhla. Kun rotaryliike tällöin saavutti 75 vuoden iän, päätettiin juhlat yhdistää ja sitä valmistelemaan asetettiin erityinen komitea. RI:n 75- ja oma 20-vuotisjuhla järjestettiin Hotelli Ravintola Vieskassa 16. helmikuuta AD 1980.

Tilaisuudessa veli Jorma, klubin järjestyksessä toinen presidentti muisteli päättyvää 20-vuotistaivalta. Hän päätti esityksensä seuraavasti:"Tämä 20-vuotiskausi on ollut yhteinen yrityksemme epäitsekkään palvelun vaikealla saralla. Missä määrin olemme onnistuneet, ei ole meidän itsemme arvioitavissa, mutta joka tapauksessa kaikki olemme olleet mukana totettamassa rotaryn päämääriä."

Juhlavuonna ei pelkästään juhlittu. Näiden vuosien auttamistoiminnan pääprojektin, partiolaisten auttamisen hyväksi tehtiin muutakin kuin rakennettiin talkoilla heidän majaansa. Rotariveljet takasivat yhteisvastuullisesti 20 000 mk:n lainan partiomajan rahoitusta varten.

Klubi keräsi keskuudestaan 100 kirjaa ja lahjoitti ne keväällä -80 kaupungin kirjastolle. Ylivieskan terveyskeskus sai uuden väritelevision.

Tammikuussa oli saapunut uusi vaihto-oppilas Helen Clatworthy Australiasta.

Seuraavana vuonna (rotaryn 76. ja oman klubimme 21.) oli Rotary International'in maailmanpresidenttinä ensimmäinnen ja toistaiseksi ainoa suomalainen Rolf J. Klärich. Hänhän oli rotaripiirimme (Oulun Merikosken klubi) kuvernöörinä silloin, kun Ylivieskan klubia alettiin käynnistää. Maailmanpresidettikautenaan hän oli ja on edelleen Helsinki-Helsingfors klubin jäsen.

Toimintasuunnitelmassaan vuodelle 1980-81 oli hallitus ottanut kaksi suurta tavoitetta: Rotaryklubien perustamisen Kalajoelle ja toisen klubin Ylivieskaan.

Kalajoen asia oli ollut esillä aikaisemminkin, se ei nytkään toteutunut. Ylivieskan toisen klubin suhteen kävi paremmin.

Klubimme asettaman, veli Yrjön johtaman työryhmän valmistelun pohjalta pidettiin uuden klubin perustamiskokoukset 16.ja 26.6.81. Niihin osallistuivat myös piirikuvernööri Yrjö Reinilä ja tuleva kuvernööri Yrjö Liimatainen.

Viimemainitussa kokouksessa päätettiin perustaa toinen klubi Ylivieskaan. Sen nimeksi annettiin myöhemmin: Ylivieska-Jokivarsi Rotaryklubi. Uusi klubi aloitti toimintansa syyskuussa ja merkittiin RI:n rekisteriin suraavana vuonna 25.9.81.

Vaihto-oppilaita oli täällä kaksi, nimittäin edellisenä vuonna tullut Australian Helen ja nyt elokuussa tullut kanadalainen Michael John McCrory. Meiltä lähti myös kaksi ylivieskalaista nuorta Kirsi Koskela ja Kyösti Honkola molemmat USA: han.

Klubista oli vuosien mittaan poistunut useita veljiä kuoleman kautta. Vuonna -81 oli vuorossa kaksi, toinen, miltei alusta mukana ollut, menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen ja toinen, vasta hiljattain mukaan tullut, kuoli työmatkallaan liikenneonnettomuudessa.

Elokuussa -81 saapui vaihto-oppilas Patricia Miller USA:sta ja meiltä lähti Australiaan Sirkku Savusalo.

Klubin ensimmäinen Paul Harris Fellow (PHF) tuli Jorma Paavilaisesta toimintavuonna 1982-83. PHF on henkilö, joka lahjoittaa tai jonka nimissä lahjoitetaan 1 000 US-dollaria Rotarysäätiölle. Sittemmin näitä PHF-veljiä on tullut useita. Klubi on kaikissa tapauksissa ollut lahjoittajana.

Meiltä lähti kaksi vaihto-oppilasta Hanna Haapajärvi ja Esa Aspholm USA:han ja täällä oli Jason Lavery (USA) sekä Carolyn Boyle (Australia). GSE-ryhmä USA:n Coloradosta oli vieraanamme. Vierailu oli toinen lajissaan tänne.

Joulukuussa-82 julkaistiin Rotary Vieska-lehti tavoitteena toisaalta rotarytietouden levittäminen toisaalta rahan kerääminen. Lehti jaettiin ilmaisjakeluna jokaiseen ylivieskalaiseen ruokakuntaan ja molemmat tavoitteet saavutettiin. Rotary Nordenissa julkaistiin lähettämäämme aineistoa kolme kertaa.

Seuraavana eli klubimme 24. toimintavuonna rotaryn piirijako taas muuttui vuoden 1983 alusta. Klubiamme perustettaessa oli Suomessa ollut kolme piiriä (140, 141 ja 143 ). Vuoden 1970 alusta lukumäärä nousi neljään (140,141,142 ja 143). Vuonna 1977 lukumääräksi tuli viisi (139,140,141, 142 ja 143). Nyt tuli kuudeskin piiri numero 138. Ylivieskan klubi oli aina kuulunut 140. piiriin vaikka piirien alueelliset rajat olivatkin muuttuneet.

Kokouksissamme vieraili 97 rotaria. Itse saavutimme uuden paikkausennätyksen 275.

Vaihto-oppilaista Carolyn palasi kotimaahansa Australiaan, sieltä saapui tänne Amanda Manns ja sinne lähti meiltä Mari Isokangas. Jason lähti heinäkuussa -84 kotimaahansa.

Pitkään vireillä ollut Kalajoen Rotaryklubin perustaminen saatiin toteutettua. Tämä Ylivieskan toinen kummiklubi syntyi maaliskuussa 1984. Veli Honkola toimi asiassa ansiokkaasti piirikuvernöörin valtuuttamana. Hallituksen jäsenet ja komiteoiden puheenjohtajat kävivät Kalajoella auttamassa uutta rotaryperheen jäsentä alkuun, kuten kummisedälle kuuluikin.

 

10. Neljännesvuosisata rotarya Ylivieskassa

Helmikuun 21.päivänä 1985 tuli kuluneeksi 25 vuotta klubin perustamisesta. Vuosijuhla oli 17.5.1985 Hotelli-Ravintola Käenpesässä. Piirikuvernöörin ja kummiklubimme Kokkolan lisäksi olivat edustettuina Oulaisten ja Haapajärven klubit. Charter-presidenttimme Erkki Forsberg Oulun Tuiran klubista muisteli klubimme alkuaikojen tapahtumia.

Vuoden muista tapahtumista mainittakoon osallistuminen Kalajoen Charterjuhlaan ja GSE-ryhmän isännyys. Tällä kertaa ryhmä (1+6) oli USA:n rotarypiirin 763 lähettämä.

Vaihto-oppilaita oli kaksi. Amanda palasi kotiinsa tammikuussa ja tänne tuli uutena Amy Fann (USA). Mari oli edelleen Austraaliassa ja täältä lähti Sanelma Sankelo USA:han. Sovittiin, ettei uutta vaihto-oppilasta lähetetä, vaan paneudutaan voimakkaasti nuorten kesävaihtoon.

Julkaistiin Rotary Vieska-lehti samoin tavoittein, kuin oli ollut edelliselläkin kerralla. Tavoitteet saavutettin nytkin.

Matkustajalentoliikenteen aloittamisesta Ylivieskaan saatiin informaatiota ja oltiin mukanakin sen aikaasaamisessa.

Viikkokokoukset siirrettiin Hotelli Käenpesään.

 

11. Vuosikymmen jatkuu

Klubimme historian toinen piirineuvottelu järjestettiin Ylivieskassa 26.-27.4.-86. Järjestelyistä vastasivat molemmat klubimme. Neuvotteluun osallistui 102 edustajaa ja iltajuhlaan 115 henkilöä. Tapahtumaan liittyen julkaistiin tiedotuslehti Rotary Vieska kolmannen kerran.

Edellisenä vuonna tehdyn päätöksen mukaan klubi ei osallistunut vuosivaihto-ohjelmaan. Heinä-elokuun täällä oli vielä vaihto-oppilas Amy Fann. Kesävaihtoon sensijaan lähetettiin kaksi nuorta toinen Itävaltaan, toinen Italiaan.

Klubimme 27. toimintavuonna, 1986-87 piirikuvernööriksi tuli ensimmäistä kertaa ylivieskalainen Juhani Kuisma. Tätä ennen oli, täällä takavuosina toiminut, sittemmin Iisalmen klubin jäsen, Olli Kiiskilä ollut piirin 143 kuvernöörinä 1971-72.

Koko rotarymaailmassa käynnistyi rotaryliikkeen kaikkien aikojen mittavin projekti Polio Plus. Sen tarkoituksena oli hävittää polio koko maailmasta.

Oma piirimme, lääkäri-kuvernöörimme johdolla osallistui po. keräykseen, mikä oli tällöin myös molempien ylivieskalaisten klubien pääprojekti. Kampanja käynnistyi yhdessä Ylivieskan kirkossa järjestetyllä konsertilla. Konsertissa esiintyivät oopperalaulaja Ritva Auvinen säestäjänään Pentti Kotiranta. Kuulijoita oli noin 500.

Toinen merkittävä tapahtuma oli R.I:n Münchenin konventioon porukalla tehty matka. Matkalla, mihin osallistui myös naapuriklubien veljiä, katseltiin laajemmaltikin Saksaa sekä pistäännyttiin Itävallassa ja Luxemburgissakin.

Saatiin kaksi uutta PHF:ää klubiin: Juhani Kuisma ja Veli Honkola.

Seuraavana vuonna oli piirikuvernöörinä charterpresidenttimme, nyt Oulun Tuiran klubin jäsen, Erkki Forsberg.

Vieraistamme mainittakoon entinen YK:n apulaispääsihteeri, varatuomari Helvi Sipilä. Viikkokokouksemme pidettiin tällöin 4.12.-87 poikkeuksellisesti valtuustosalissa kaupungintalolla.

Klubi oli ilmeisesti hyvissä rahavaroissa, koskapa tuli viisi uutta PHF:ää.

Vuosikymmenen viimeisenä toimintavuonna pääsimme 100%:sti tavoitteesemme Polio Plus-keräyksessä. Saavutimme kymmenennen tilan piirin puitteissa ja saimme siitä kunniakirjan muistoksi. Kiitokset Polio Plus-toimikuntamme ja koko klubin!

Veli Honkola oli toiminut koko keräyksen asiamiehenä piirissämme. Kun piirin stipendiasiamiehenä toimi Juhani Nevala ja nuorisovaihtoasiamiehenä sekä Suomen rotarykesäleirien kansallisena asiamiehenä Hannu Pirkola, jäänee vuosi historiaamme parhaana tässä suhteessa.

Vuosikymmenen päättyessä oli lukumäärämme 1 kunniajäsen + 38 veljeä.

 

12. Neljäs vuosikymmen

Piirikuvernöörin ja muiden vieraiden kanssa vietimme 30-vuotisjuhlaamme 12.5.1990. Päivällä edustajamme laskivat seppeleen sankarivainajien muistomerkille. Iltajuhla pidettiin Ravintola Myllyrannassa, otettin vastaan klubille esitetyt huomionosoitukset ja juhlittiin mielenkiintoisen ohjelman kera.

Talvisodasta oli kulunut viisikymmentä vuotta ja aihetta oli käsiteltiin viikkokokouksissa parikin kertaa.

Vaihto-oppilastoimintaan mentiin uudelleen mukaan. Meillä oli täällä Steve Damron USA:sta ja vastaavasti meiltä siellä Oregonissa Semi Nuorala.

Seuraavana vuonna saimme toisen kerran kunnian järjestää piirikokouksen Ylivieskaan nyt yhdessä Jokivarsi-klubin kanssa.

Tämä toimintavuoden kohokohta ajoittui helmikuulle, 9.-10.2.1991. Kokouksessa olivat edustettuina piirimme kaikki klubit kuvernööri Antti Porasen johdolla. RI:n presidentin edustajana oli Leonard J. Smith. Pohjoismaisia piirejä edusti Hans Björkman, Suomen muita piirejä Bo Kronqvist ja Rotarysäätiötä Asmo Leppäkoski.

Ensimmäisenä päivänä, lauantaina oli piirikokous, piirijuhla, Ylivieskan kaupungin vastaanotto ja illalla Governor's Ball.

Sunnuntaina ohjelmassa oli kunniakäynti ja seppeleen lasku sankarihaudalle, Jumalanpalvelus Suvannon kappelissa, musiikkituokio veli Antin seurassa ja päätöstilaisuus.

Ruth McCashland Australiasta oli täällä vaihto-oppilaana. Vastavierailulla siellä oli Hanna Koskela.

Toimintavuonna 1991-92 kansainvälinen toiminta oli edelleen vilkasta. Suomalaisen GSE-ryhmän vierailuun Australiaan osallistui ylivieskalainen Ari Leppikangas. Sieltä oli vastavuoroisesti täällä piirin 9690 kuusihenkinen ryhmä.

Vaihto-oppilaat Ruth ja Hanna palasivat kumpikin omaan kotimaahansa.

Hannu Pirkolalle ojennettiin PHF-mitali tunnustuksena mm. ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta palvelusta piirin nuorisovaihtoasiamiehenä sekä muussa kansainvälisessä toiminnassa.

Rotarypiirien numerointi muuttui vuoden -91 alussa. Suomessa oli edelleen kuusi piiriä, mutta nyt numeron perään lisättiin 0. Näin piirimme numero muuttui 1400:ksi.

Seuraavana vuonna oli toistamiseen klubimme jäsen piirikuvernöörinä, nimittäin Veli Honkola.

Uusia vaihto-oppilaita ei lähetetty eikä otettu. Sen sijaan RF:n stipendiaattina Englantiin voitiin lähettää Päivi Mattila.

Kansainvälisyyttä edustivat myös kertomukset työ- ja huvimatkoilta. Hammaslääkäriveli Pauli kertoili työstään Belitze`ssä, Oiva oli työskennellyt Petroskoissa ja toi veljille tietoa Itä-Karjalasta. Joku oli matkannut Pohjois-Saksasta Espanjaan purjeveneellä jne.

Vierailuja oli useita mm. käytiin Raudaskylän Opistolla, missä koulutettiin inkeriläisiä pyhäkoulun opettajia. Heistä pari kävi viikkokokouksessammekin kertoilemassa elämästään ja oloistaan kotimaassaan.

Vuonna 1993-94 osallistuttiin mm. sotaveteraanien Iltahuuto-keräykseen ja jatkettiin jo edellisenä vuonna aloitettua Ylivieskan seitsemän herras- ja rouvasklubin yhteishanketta "Tonnitalkoot". Niitä oli ruvettu pitämään varojen hankkimiseen kesätöiden järjestämiseksi ylivieskalaisille nuorille.

 

13. 35-vuotias klubi

Klubin 35. toimintavuosi oli koko järjestön 90. Vuosijuhlaa vietettiin Hotelli Käenpesässä 12.5.1995, jolloin päivälleen 35 vuotta sitten klubimme hyväksyttiin RI:n jäseneksi.

Piirikokous pidettiin Nivalassa. Osallistuimme siihen joukolla ja saimme haltuumme Raahen Pietari Brahe-klubin aikanaan lahjoittaman kiertopalkinnon suhteellisesti parhaasta osanotosta. Rotarysäätiön viirin saimme muistoksi siitä, että 1993-94 olimme kartuttaneet Säätiön varoja suhteellisesti toiseksi eniten piirissämme.

Vuoden tärkein vieraamme oli pääministeri Esko Aho, joka 27.1.95 piti klubissamme esitelmän aiheesta: "Onko Venäjä Suomelle uhka vai mahdollisuus ?" Suomi oli liittynyt EU:hun syksyllä -94 pidetyn kansanäänestyksen tuloksen perusteella tehdyillä päätöksillä, joten pääministerin aihe oli erityisen ajankohtainen.

Sotaveteraanien Iltahuuto-suurkeräykseen luovutimme 2500 mk ja saimme muistoksi kunniakirjan Keski-Pohjanmaan sotaveteraanipiiriltä.

Vuosivaihto-oppilastoiminnan rahoittamista varten järjestettiin kirkkokonsertti. Siinä esiintyi oopperalaulaja Esa Ruuttunen urkurina Markku Hietaharju.

PHF-jäsenten lukumäärä kasvoi kahdella ja oli nyt seitsemän.

 

14. Neljäs vuosikymmen jatkuu

Klubin 36.:nen toimintavuoden strategiana oli ajatus ohjelmateemoista. Syyskauden teemana oli "Suomen lähihistoria". Luentojen aiheet ja esitelmöitsijät olivat seuraavat:

  • "Suomen historian käännekohdat toisen maailmansodan jälkeen"/ rehtori Juhani Harju.
  • "Urho Kekkonen ja Suomi"/ ministeri Eino Uusitalo.
  • "Suomen kolmas puolustustaistelu"/ lainop. kand. Juhani Salminen.
  • "Kyyristelimmekö julkisesti Neuvostoliiton suuntaan"/ prof. Pertti Hemanus.

Nämä syyskauden teemaluennot pidettiin Ylivieskan teknillisen oppilaitoksen auditoriossa yleisöluentoina. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 400 kuulijaa. Tätä historiasarjaa täydensi presidentin ylivieskalaisklubien yhteisessä itsenäisyysjuhlassa 5.12.-95 pitämä esitelmä aiheesta "Stalin ja Suomen itsenäisyys".

Kevätkauden teemana oli "Ihminen ja ympäristö". Esitelmät pidettiin normaaleissa viikkokokouksissa. Aiheina olivat: "Ruuan riittävyys maailmalla", "Jätehuolto ja kierrätys", "Tiemaisema ja ihminen", "Maanviljely ja ympäristösuojelu" sekä "Metsä luonnonvarana". Kevätkauden ainoa yleisötilaisuus oli YTOL:lla. Eläketurvakeskuksen suunnittelujohtajan Markku Hännisen esitelmän aihe "Riittääkö eläkerahat" kiinnosti ainakin meitä varttuneempia kuulijoita.

Jatkettiin aikaisemminkin käytyä keskustelua naisjäsenyydestä. Vaikkakin valtaosa meistä suhtautui myönteisesti asiaan, jäi asia toistaiseksi avoimeksi.

Meillä oli jälleen vaihto-oppilas Kristen Tarr USA:n Ohio'n Akronista. Vastavuoroisesti oli Anne Salo USA:n Michiganissa. Kun amerikkalaispoika oli kesävaihdossa täällä ja suomalaispoika siellä, voidaan todeta vuoden olleen vilkas nuorisovaihdonkin kannalta.

Kansainvälisyyttä lisäsi Australian Perth'istä kotoisin olleen GSE-ryhmän vierailu kesäkuussa.

Klubi sai maailmanpresidentin Herbert G. Brown`in myöntämän kunniakirjan "Presidential Citation for Integrity, Love and Peace".

Jäsenmäärä oli vuoden aikana noussut 37 veljeen sen käytyä edellisinä vuosina niinkin matalalla kuin 32:ssa. Seuraavana toimintavuonna se jälleen laski tämänkin alle lukuun 31.

Vaihto-oppilaaksi USA:n Ohio'on lähti elokuussa-96 Elina Palojärvi. Täällä ei ollut vastavierailijaa.

Seuraavan eli 38. rotaryvuoden aikana käytiin porukalla, naiset mukana katsomassa Helsingissä Aida-oopperaa ja tutustumassa samalla uuteen suureen Hatrwall-arenaan, missä Aida esitettiin.

Vuoden ohjelma sisälsi muutakin musiikkitaidetta. PPO oli apuna järjestäessämme kirkkokonserttia. Esiintyjänä oli Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri.

Vaihto-oppilaana vastaanotettiin Michelle Schubert USA:sta ja sinne lähetettiin Marika Somero.

Peräti viisi ansioitunutta veljeä sai vastaanottaa PHF-mitalin kunniakirjoineen jo perinteeksi muodostuneessa klubin omassa Itsenäisyyspäivän juhlassa. Veli Velille myönnettiin säätiöseminaarin yhteydessä The Rotary Foundation District Service Award-tunnustus kunniakirjoineen ansiokkaasta työstä Rotarysäätiön hyväksi. Hänhän oli mm. toiminut koko piirin asiamiehenä Polio Plus keräyksessä .

Tämän rotary-vuosikymmenen viimeisenä vuonna oltiin jälleen aktiivisia mm. nuoriso-ja GSE-vaihdossa. Nuorisovaihdosta tiedotettiin näkyvästi kouluilla ja paikallisessa lehdistössä.

Vuosivaihto-oppilaana oli Eeva Parikka Floridassa ja täällä oli bahamalainen Antonia Pierre. Kesävaihdossa meiltä oli kaksi nuorta.

Piirimme GSE-ryhmään kuului ylivieskalainen Heli Saarikoski. Ryhmä vieraili Etelä-Koreassa. Vastavieraana sieltä oli täällä viisihenkinen ryhmä.

Tätä kirjoitettaessa on täällä parhaillaan vaihto-oppilaana australialainen Megan Crofts ja siellä vastavuoroisesti ylivieskalainen Mari Haapala.

Uuden vuosikymmenen alkaessa ja klubimme saavuttaessa 40-vuoden iän, on aika koota vaikkapa luettelomaisesti yhteen niitä asioita ja tapahtumia, missä olemme klubina ja yksittäisinä jäseninä olleet mukana.

 

15. Rotaryt mukana kehittämässä Ylivieskaa

Kuten aikaisemmin on tullut esille, on klubimme kokonaisuutena ja sen jäsenet yksittäisinä henkilöinä, olleet monin tavoin kehittämässä kotikuntaamme maalaiskuntana, kauppalana ja kaupunkina. Mukana on oltu luottamusmiehinä monissa kunnallisissa ja muissa elimissä, virkamiehinä kunnan ja valtion organisaatioissa, yrittäjänä omassa tai toisen palveluksessa jne.
Rotaryklubin tapaisen yhteisön merkitys korostuu tällaisillä pienillä, suhteellisen nopeasti kehittyvillä paikkakunnilla kuten Ylivieskassa. Mainittakoon, että jäsenkuntaamme on kuulunut lähes 200 eri henkilöä näiden vuosien aikana. Eli täällä on ollut suuri joukko ihmisiä jossakin työ- ja virkauransa vaiheessa rakentamassa kotikau-punkiamme meidän tänne pysyvämmin sijoittuneiden ohella.

 

16. Rotary auttajana ja palvelijana

Vaikka rotaryklubi ei varsinaisesti ole hyväntekeväisyysjärjestö, kuuluu pyyteetön, julkisuutta tavoittelematon palvelu ja auttaminen sen toimintaperiaatteisiin.

Erityisesti naisten toiminnan ansiosta olemme voineet auttaa useita paikkakunnan vähävaraisia opiskelijoita toimintamme alkuaikoina. Tällöinhän apu olikin nykyistä suuremmassa määrin tarpeellista, koska nykyisiä opintolaina- ym. systeemejä ei ollut. Paitsi suoranaista rahallista avustusta on apua annettu muutoinkin. He mm. kustansivat silmäleikkauksen jollekin nuorelle, hankkivat puvun jollekin toiselle ylioppilaaksipääsyjuhlaan jne.

On istutettu metsää ja nostettu perunaa, tehty matkahuollon kioskia sotaveteraaneille ja -invalideille. Laajamittaisin talkootouhu oli partiolaisten majan rakennustalkoisiin osallistuminen monia kertoja taloudellisen avun ohella.

On myös organisoitu tai ainakin osallistuttu moniin kotimaisiin ja kansainvälisiinkin keräyksiin.

 

17. Klubi ja kansainvälisyys

Rotaryliikkeen toiminnan punainen lanka on kansainvälisyys. Se haluaa toimia kaikkien kansojen välisen rauhan ja yhteisymmärryksen lisäämiseksi rotuun, ihonväriin tai uskontoon katsomatta.

On kerrottu että, kun aikanaan pohdittiin Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaperiaatteita ja sääntöjä, eräänä esikuvana oli Rotary International.

Merkittävin panoksemme kansainvälisessä toiminnassamme on ollut se, että olemme voineet antaa useille alueemme nuorille mahdollisuuden tutustua ihmisiin, heidän kulttuuriinsa ja elinoloihinsa eri puolilla maailmaa.

Tämän on tehnyt mahdolliseksi ennen kaikkea Rotary Foundation, kansainvälinen Rotarysäätiö, mikä pääasiallisesti rahoittaa stipendi- ja vuosivaihto-ohjelmat .

Kuitenkin rotarypiirien ja erityisesti paikallisten klubien aktiivisuus on toiminnan käynnistäjä ja ylläpitäjä. Kun vaihto-oppilastoiminnassa vallitsee vastavuoroisuuden periaate, on juuri meidän klubimme toiminnan avulla ylivieskalaisia nuoria voitu saada vaihtoon mukaan. Paitsi työtä ja touhua, aiheutuu toiminnasta kuluja paikallisellakin tasolla.

Vuosien aikana olemme voineet lähettää täältä Rotarysäätiön stipendiaatteina neljä nuorta opiskelemaan ulkomaisissa yliopistoissa. Vuosioppilasvaihdossa on ollut kahdeksantoista ylivieskalaista nuorta ja vastaavasti seitsemäntoista ulkomaalaista on ollut täällä. Myös kesävaihtoon on useilla nuorilla ollut klubimme välityksellä mahdollisuus osallistua.

GSE-ryhmien vierailut Suomessa ovat arvokasta maamme tunnetuksitekemistä. Ylivieskassakin ovat tällaiset ryhmät vierailleet neljä kertaa. Olemme voineet huomata, että useille näiden ryhmien edustajille on suomalaisen elintason korkeus ja meidän teknologiamme taso ollut melkoinen positiivinen yllätys. Olemme vastavuoroisesti voineet lähettää useita piirimme alueen nuoria ammatinharjoittajia, pari ylivieskalaistakin, kehittämään itseään ja tutustumaan toisiin kulttuureihin eri puolilla maailmaa.

 

18. Rotaryliike 2000-luvulle

Uudelle vuosituhannelle siirryttäessä alkoi klubimme viides vuosikymmen. Nyt viisi vuotta myöhemmin juhlimme 100-vuoden ikään ehtinyttä kansainvälistä Rotaryjärjestöä. Omalla alueellamme juhlinta huipentui 23.2.2005 Haapavedellä järjestettyyn gaalailtaan, mihin myöskin alueen muut rotaryklubit osallistuivat.

Rotaryliike on maailman vanhin palveluklubijärjestö ja sen jäsenmäärä on kasvanut neljästä Chicagon miehestä 1,2 miljoonaan mieheen ja naiseen 29 500 rotaryklubissa, 162 maassa ja maantieteellisellä alueella. Naiset tulivat mukaan rotaryyn vuonna 1989, heitä on noin 85 000 ja he ovat nopeimmin kasvava jäsenryhmä nykyisin.

 

19. Ylivieskan Rotaryklubi uuden vuosituhannen alkaessa

Rotaryjärjestön juhlavuoden alkaessa on Ylivieskan Rotaryklubin jäsenmäärä 35. Mukana on enää ainoastaan yksi charter- jäsen, entinen piirimme kuvernööri Juhani Kuisma.

Ylivieskan Rotaryklubi on aina panostanut korkeatasoiseen ohjelmaan. Presidenttimme halki vuosikymmenien ovat ymmärtäneet, että parhaiten klubi säilyy vireänä ja osallistumisprosentti hyvissä lukemissa, kun veljet kokevat saaneensa kokouksista jotain kotiin vietävää. Ongelmamme on klubin jäsenistön korkea keski-ikä, mutta olemme kuitenkin viime vuosina onnistuneet saamaan joukkoomme useita aktiivisia nuoria miehiä.

Aasian hirvittävä luonnonkatastrofi kosketti koko maapalloa ja koko ihmiskuntaa. Aineellisten tuhojen korjaaminen ja läheisiänsä menettäneiden henkinen toipuminen kestää kauan. Eiköhän tässä olisi myöskin Rotaryjärjestölle työkenttää. Rotary World-lehdessä esitettiin uuden vuosituhannen alkaessa seuraava vetoomus, jota voi pitää edelleenkin ajankohtaisena:

"Uuden vuosituhannen sarastaessa maailman rotaryklubit katsovat tulevaisuuteen, joka on heti täynnä lupauksia ja epävarmuutta. Paljon on muuttunut niiden 95 vuoden aikana, joina rotarit ovat toimineet omien paikkakuntiensa hyväksi ja kansainvälisen yhteisymmärryksen ja rauhan edistämiseksi, ja paljon on vielä muuttuva tänä uutena vuosisatana. Inhimillinen hätä ei kuitenkaan tule vähenemään, ja monet rotaryklubit eri puolilla maailmaa ottavat uuden vuosituhannen vastaan aidossa palvelemisen hengessä.

Ylivieskassa 19. maaliskuuta A D 2000.
Senior Active Eero Hintikka.
Päivitys 23.1.2011Tapani Konttinen

 

20. Viides vuosikymmen

 

Viides vuosikymmen, tuorein koetuista, on tuonut klubitoimintaan suhteellisen paljon uutta. Toiminta on suomalaistunut ja samalla ns. byrokratia, turhan tuntuinen sääntöjen orjallinen toteuttaminen, vähentynyt. Samaan suuntaan on vaikuttanut se, että RI:stä tulevat ohjeet ja päätöksetkin ovat muuttuneet.

Vaiheittain klubi on myös presidenttivaltaistunut. Se näkyy etenkin siinä, että klubin vuosiohjelmat esitelmineen ja muine aiheineen valmistelee tuleva presidentti.  Aikaisemmin paino oli yhdessä presidentillä ja ohjelmakomitealla. Myös muiden komiteoiden tehtävät ovat vähentyneet ja komiteoiden määräkin, joka vuosittain voi vaihdella, on supistunut. Ns. viralliset komiteat nimetään, mutta niiden jäsenmäärä on supistunut. Paperinmausta komiteatyössä on siis päästy vähemmällä. Entinen periaate, että jatkuvasti jokainen jäsen on jossain komiteassa, ei ole ollut vuosiin toimiva ajatus.

Vuodet ovat eläköittäneet  jäsenistöä . Puolivuosisataisjuhlan aikana eläkkeellä oli 15 jäsentä, kun jäseniä oli 39. Keski-ikä on samaa tasoa kuin koko maassa, yli 50n vuoden. Tätä on yleensä arvosteltu, mutta kyllä ikähaarukan venyminen tuo kokemusta ja vertailun viisautta mm. keskusteluihin, kunhan nuorille annetaan vastuuta ja heitä kuullaan ja heiltä kysellään.

Yksi nykypiirre on läsnäoloprosentin aleneminen. Se kuvastaa ajan kiireellisyyttä työelämässä, mutta tämä ei yksin riitä ilmiön selitykseksi. Johtavassa asemassa olevilla on paineita ja toisaalta korkeaa läsnäoloa ei saisi liikaa korostaa. Ehkä ollaan poissa siksikin, että sillä saadaan aikaan rotarilliselle toiminnalle tai tekemiselle klubin ulkopuolella.

Naisien jäseniksi tulon taustalla on RI:n päätös ja sen taustalla USA:n oikeuslaitoksen tekemä tasa-arvoistuspäätös. Klubiin ensimmäiset naiset tulivat 2007 ja nyt heitä on kolme, vaihtuvuuttakin on ehtinyt olla.

Klubin sääntöjä on muutettu viime vuosina.  Siihen johti Suomen lakien tulkinta arpajaisten järjestämisestä. Mitään suurta muutos yhdistykseksi rekisteröityminen ei käytännössä ole aiheuttanut.

Keskustelu ns. rotaryarvoista ja samalla rotarytoiminnasta yleensä on vähentynyt ja samalla piirin järjestämien tapaamisten merkitys vastaavasti korostunut. Kolme minuuttia ( itse mietittyä) rotaria - puheenvuoroa ovat veteraanit kaivanneet.

Polio-plus - kampanja on ollut kohta vajaan vuosikymmenen esillä ja  tuen kohteena.

Viidennen klubin vuosikymmen alkoi Ilkka Mattilan presidenttiydellä 2000 - 2001. Hänellä kokouksen avaussanat olivat poikkeavat ja jäivät kuulijain mieleen. Hän esitteli kerrallaan yhden kristinuskon historiaan kuuluvan pyhimyksen ja siihen liittyvät seikat. Oli kaksi vaihto-oppilasta. Läsnäolo oli 78.81 ja omat internetsivut valmistuivat. Luokitekartta  päivitettiin. Paikallista huumetyöprojektia tuettiin 4000 markalla.

Eljas Rantala  (presidentti 2001-2002) esitteli avauspuheessaan pätkän Ylivieskan  historiaa Ylivieska-kirjan sivuilta poimien.  Mukaan tuli huippumäärä uusia jäseniä, peräti  seitsemän. Uutuutena otettiin heinäkuusta kaksi viikkoa ”kesälomaa”. Kehitys vei siihen , että vakiinnutettiin koko heinäkuu kokouksettomaksi, mikä oli nyt sallittua. Ylivieskatalosta ostettiin kaksi nimikkotuolia kannatuksen vuoksi.

Seuraavana pressana oli Mauri Repo, joka ammattiinsa liittyen osallistui rotarien motoristikokoukseen Suomessa ja sai aikanaan, hallintoonkin osallistuen, saman tapahtuman myöhemmin Ylivieskaan vuositapahtuman. Pohdittiin myös oman arkiston kuntoon saamista, se on Liikuntakeskuksessa omassa kaapissaan. Arkistoa on kohentanut etenkin Eero Hintikka.

Jouko Hannulan vuotena 2003 - 2004 klubissa näkyi myönteisesti se, että vetäjä oli mukana kunnallispolitiikassa ja oli toimittaja. Pankin kautta pelattiin leikisti kilpaillen sijoittamista ja retkeiltiin Pyhäjärven ekumeenisessa keskuksessa, mistä tehtiin laivalla kierros Pyhäjärven aalloille. Oltiin yhteisesti Nivalassa Pula-oopperassa, merkittävä alueellinen aluevaltaus siis. Oulaisten klubi täytti 50 vuotta. Myytiin koteihin tarkoitettua isännän viiriä tulojen saamiseksi ja niitä saatiinkin.  Hankkeen hoiti kokonaan suunnittelusta alkaen Jukka Saarela. Vaihto-oppilaana oli Annemari Nietula.

Markku Tolosen vuotta sävytti rotariorganisaation tuleminen satavuotiaaksi. Vuosia juhlittiin alueellisesti Haapavedellä avekkien kera. Asko Ojamäki vieraili klubissa uutena kaupunginjohtajana. Jaakko Askonpoika Männistö oli lännessä vaihdossa, meillä Ylivieskassa vastaavasti opiskeli kaksi ei-suomalaista vaihdokkia. Läsnäolo oli kokouksissa yllättävän korkea, 91,7, jäsenmäärä 34 ja 35.

Keijo Nivalan vetovuorossa ollessa hallitus kokoontui peräti 11 kertaa.  Läsnäoloprossa kohosi hyvin: 89,3. Teemana oli lokaali - lobaali, paikallinen ja yleismaailmallinen.  Esillä olivat naapuriyhteydet, veteraanit ja säätiöasiat, ne seminaarinkin muodossa. Vaihto-oppilasnuoret olivat Brasiliasta ja Australiasta.

Jukka Saarelan pressavuosi 06-07 oli tapahtumarikas.  Vebmasterina toimi edelleenkin Tapani Konttinen, joka palkittiin klubin nettisivuista. Oiva Luhtasela päätoimitti rotarilehden, Rotaryvieskan, joka oli molempienYlivieskan klubien yhteishanke yhteistyössä Ylivieskan AKK-yksikön kanssa. Itsenäisyysjuhla oli yhteinen Haapaveden klubin kanssa ja siellä pidetty. Uusia jäseniä tuli viisi, mukana kaksi naistakin, joka oli uutta. Talous oli tavoitteen mukaan plussalla, ei sinänsä harvinaista, mutta se oli yksi kilpailuvaade piirin/RI:n kisassa, jossa täytettiin kaikki viisi kohdetta. Jukasta tuli alueen AG, klubiaktiivisuuden lisääjämies.  Läsnäolo oli harvinaisen alhaalla, 50,4 vuositasolla.  RYLA - seminaari,  alueellinen,  oli Kinnulan  Urpilassa, vastaajana  Martti Matikainen.

Rotaryvuonna 07 – 08 olivat presidentti Jaakko Lehtisen avaussanat usein talouteen ja sen ajankohtaisiin näkymiin liittyviä. Esillä olivat kuntaliitokset ja samoin poliisien alueorganisoinnit, jotka kohensivat Ylivieskan asemaa. Ilmestyi taas Rotaryvieska entisen päätoimittajan vastatessa sisällöstä ja entisten yhteistyötekijäin ollessa mukana. Jäsenmäärässä oli vaihteluja melkoisesti. Vuosituotto oli 2.100 euroa, mistä lehtituottoa 1.000 euroa, toinen tonni Ylivieska - Jokivarren klubille. Oli myös RYLA ja pitkään sekä antaumuksella klubimestarina toimineelle Pertti Korhoselle hankittiin PHF.

Jouni Tervosen vuosi oli sekin nuorisovaihtovuosi, lähtijänä Emma Nevala. Veikattiin EU - vaalien tulosta. Jäsenmäärä nosti neljä liittyjää ja alensi yksi eroaminen. Läsnäolo vuositasolla jäi perin alas, 45:n prosenttiin, sillä uudet eivät olleet ahkerimpia osallistujia. Hoidettiin taas yhteistyönä ”Jokivarren” kanssa GSE - ryhmän tutustuminen paikkakuntaan.  Kulurakennetta yleensä luonnehtinee esimerkinomaisesti vuoden euroliikenne: Tuloja jäsenmaksut toivat 3.900, ns. klubimaksut 2.090, ruletti 1.429, yhteensä n. 8.300 euroa. Piirille meni 2.200, RI:lle 1.631, vaihto-oppilaskuluihin 1.131 sekä piirikokoukseen 425 euroa. Ylijäämää oli 1.755 euroa.

Markku Vaahteran vetämänä vuonna 09 -10 paino oli tavallaan vierailuissa paikkakunnalla kaikkiaan seitsemässä kohteessa, mm. lukiolla, seurakunnan uudessa toimitalo Pietarissa ja raviradalla. Hallitus istui seitsemän kertaa. Kuultiin alustus mm. muuttuvasta käräjäoikeudesta, loppuratkaisuna Ylivieskan – Raahen käräjäoikeus. Mielenkiintoinen oli suutarin klubivierailu.  Jäsenmäärä oli 43 ja 42. Palattiin taas järjestämään TP-kierroksia, joissa puheenvuorot kiertävät ja ovat lyhyitä. Läsnäoloprossa oli vain 40,3, kokouksia kaikkiaan 45. Klubi saavutti 12.5.2010 virallisesti 50 täyden ikävuoden. Se havaittiin vasta niin myöhään, että juhliminen siirtyi syksyyn 3.12.2010, Erkki Kangaskortetin vetokaudelle.

Juhlaa järjestämään nimettiin juhlatoimikunta, jonka puheenjohtajana oli Juhani Nevala. Juhlapaikkana oli Ylivieskatalo Akustiikka, iltajuhla ja juhlaillallinen. Piirikuvernöörimme sanoi juhlan jälkeen, ettei ollut ennen kokenut ja mukana ollut rotaryjuhlassa, joka olisi ollut paremmin ja huolellisimmin järjestetty.  

Oiva Luhtasela, PHF, 13.1.2011

 

21. Ylivieskan Rotaryklubin presidentit 1960-2009

1960-61
1961-62
1962-63
1963-64

1964-65
1965-66
1966-67
1967-68
1968-69
1969-70
1970-71
1971-72
1972-73
1973-74
1974-75
1975-76
1976-77

1977-78
1978-79
1979-80
1980-81
1981-82
1982-83
1983-84
1984-85
1985-86
1986-87
1987-88
1988-89
1989-90

Erkki Forsberg †
Jorma Paavilainen
Juhani Kuisma †
Olli Kiiskilä,
Olavi Tuominen
Matti Koskela
Kauko Perkiömäki †
V. K. Lehto †
Pekka Aakula †
Eero Hintikka
Veikko Haapajärvi †
Esko Melametsä
Matti Keskinen
Pertti Törmä †
Eero Lähdemäki
Kalervo Sankelo
Seppo Pesonen †
Allan Hatakko,
Juhani Myllymäki
Jouko Aspholm
Eero Törmi
Toivo Silvonen †
Juhani Nevala
Armas Latikka
Erkki Savusalo
Martti Pälvimaa †
Kalevi Lämsä
Veli Honkola
Pekka Similä
Keijo Haapala
Niilo Peltokorpi
Oiva Luhtasela

1990-91
1991-92
1992-93
1993-94
1994-95
1995-96
1996-97
1997-98
1998-99
1999-00
2000-01
2001-02
2002-03
2003-04
2004-05
2005-06
2006-07
2007-08
2008-09
2009-10
2010-11
2011-12

 

 

 

 

 

 

 

Keijo Pesonen
Arvo Kokkonen
Pertti Korhonen
Timo Toivanen
Harri Salo
Tapani Konttinen
Asko Männistö
Markku Myllymäki
Martti Matikainen
Unto Koskinen
Ilkka Mattila
Eljas Rantala
Mauri Repo
Jouko Hannula
Markku Tolonen
Keijo Nivala
Jukka Saarela
Jaakko Lehtinen
Jouni Tervonen
Markku Vaahtera
Erkki Kangaskortet
Jari Halme

 

 

 

 

 

 

 

22. Rotarien laulu

Sanat: Eino Leinonen, Teuvan Rotaryklubi
Sävel: Kymmenen virran maa

Terve tultua seurahan ystävien
tasavertaisna veljenä aina.
Käden liittäen ystävän kämmenehen
veli muista ja mieleesi paina
tämä tunnuslauseemme turvallinen:
Enin voittaa ken palvelee parhaiten.

Veli tiedäthän aatteemme ohjeena on
hyvä tahto ja palvelumieli.
Yli merten ja maitten se kantakohon
tämä kansojen kaunehin kieli.
Hymyn keskessä kenkään ei kylmäksi jää
sitä vieras ja ystävä ymmärtää.

Mitä itselles` toivot se toiselle suo
oma arvonsa kaikille anna.
Ja se sullekin kuuluvi käskynä tuo:
aina heikkoa nosta ja kanna.
Elon vastuuta veljet ei väistyä saa
ratas-merkkimme meitä kun velvottaa.

Kahteen seuraavaan säkeistöön on riimitellyt sanat
Pertti Korhonen 30.10.1990

Tänään joukossa veljien siskoja on.
Heille auenneet klubien ovet.
Naiset kantavat kortensa kekohon
maailman hädälle huokuvat povet.
Veli siskoa auta ja innosta
siihen velvoittaa aatteemme palvelusta.

Nyt viihdymme seurassa siskojen,
klubi-illoissa tavata saamme.
Rauhaa soi kolke yhteisten kiskojen,
olkoon onni matkassa maamme!
Luonto huomisen mieltämme askarruttaa,
yhteistyötämme mikään ei voi jarruttaa.